Orjuus islamilaisessa maailmassa

Orjuus islamilaisessa maailmassa tarkoittaa orjuuden esiintymistä historiallisena ilmiönä muslimimaissa. Orjuuden käsite ei ole yksiselitteinen. Laveasti määritellen se viittaa henkilöön kohdistuvaan riistoon, jota tämä ei pysty torjumaan pakottamisen ja väkivallan takia. Tällaisena ilmiönä orjuus ei vieläkään ole kadonnut.^[1] Muslimimaissa harjoitettu orjuus perustellaan islamilaisessa šaria-laissa. Henkilö voidaan orjuuttaa vain silloin, kun tietyt ehdot täyttyvät, ja hänet voidaan myös vapauttaa. Šaria sisältää määräyksiä myös orjien kohtelusta.

Orjuus on osa islaminuskoa ja kuului islamilaisten maiden käytäntöihin 1900-luvulle asti. Se oli myös laajamittaisempaa kuin länsimaiden harjoittama orjatalous. Orjiksi kuljetettiin pelkästään afrikkalaisia yhtä paljon kuin länsimaiden siirtokuntiin Atlantin yli. Näiden lisäksi tulivat muun muassa Euroopasta hankitut orjat.

Orjuus oli yleinen ja tunnustettu osa yhteiskunnallista elämää 800-luvun abbasidivaltakunnassa Lähi-idässä, mistä ensimmäiset säilyneet islamista kertovat lähteet ovat peräisin. 1800-luvulla ensin Britannia ja myöhemmin muutkin länsimaat painostivat muslimimaita lopettamaan orjakaupan ja orjuuden. Myös turkkilaiset osmanihallitsijat pyrkivät tämän jälkeen lakkauttamaan orjuuden valtakunnassaan. Lakkauttamista vastustivat muun muassa uskonoppineet, mikä hidasti sen katoamista.^[2]

Arabian niemimaan maista orjuus kiellettiin Qatarissa 1952, Jemenin arabitasavallassa 1962, Saudi-Arabiassa 1962, Arabiemiirikunnissa 1963, Jemenin demokraattisessa kansantasavallassa 1967 ja Omanissa 1970.^[3] Viimeisenä sen kielsi virallisesti täysin islamilainen Mauritania 1981,^[4] mutta orjuus kriminalisoitiin siellä vasta vuonna 2007. Monien tietojen mukaan mustan kansanosan orjuus jatkuu edelleen ja koskee noin kahtakymmentä prosenttia Mauritanian asukkaista. ^[5]

Orjuuden kaltainen vierastyöläisten käyttö jatkuu monissa Lähi-idän maissa vielä nykyisinkin. Koska orjuutta koskevia kohtia šarialaissa ei voi kumota, ilmiö nousee sopivissa oloissa yhä uudelleen esiin. Lyhytaikainen ISIS-kalifaatti palautti alueilleen klassisen islamin mukaisen orjuuden vuosina 2014–2019.^[6] Kairolainen šeikki ja arabimaailman suosituin saarnaaja Muhammad Metwalli al-Sha'rawi julisti Bosnian sodan aikana, että muslimien on lupa orjuuttaa sotavankinsa ja raiskata vangitut naiset.^[7]

1. ↑ Slavery is not merely a historical relic International Day for the Abolition of Slavery, 2 December. United Nations. Viitattu 18.1.2021.
2. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä BLRSME2 ei löytynyt
3. ↑ Klein, 2014, s. xxiv
4. ↑ Sutter, John. D.: Slavery's last stand - CNN.com CNN. 2011. Viitattu 30.3.2016.
5. ↑ Mauritania The World Factbook. CIA.gov. Viitattu 16.12.2023.
6. ↑ Al-Dayel, Nadia – Mumford, Andrew: ISIS and Their Use of Slavery Publications. ICCT International Centre for Counter Terrorism. Arkistoitu 5.12.2021. Viitattu 5.12.2021.
7. ↑ Youssef M. Ibrahim: Muslim Edicts Take on New Force. The New York Times, osa 1, sivu 14, 12.2. 1995. Artikkelin verkkoversio.